Pyöräilystä puhuttaessa keskusteluissa nousee monesti esiin erilaiset pyöräilyyn liittyvät turvallisuusasiat. Pyöräilyn turvallisuutta edistäviä seikkoja ovat ensinnäkin polkupyörän asianmukainen hallinta sekä pyöräilyä koskevien liikennesääntöjen tunteminen ja noudattaminen. Myös ennakoiva ajotapa on pyöräilyn turvallisuutta merkittävästi lisäävä osatekijä – pyöräillessä onkin aina tärkeää noudattaa riittävää varovaisuutta suhteessa muihin tiellä liikkujiin mahdollisten ennalta arvaamattomien vaaratilanteiden ehkäisemiseksi. Turvallisuusseikoista tärkeimpiin lukeutuu tietysti myös kunnollisen pyöräilykypärän käyttö, joka sekin lasketaan osaksi ennakoivaa ajotapaa. Pyöräilykypärää käyttämällä pyöräilijä on varustautunut mitä parhaimmin vaaratilanteita varten, ja kypärä on tehokkain tapa minimoida pyöräilyyn liittyvät loukkaantumisen riskit.

Katso koko pyörilykypärävalikoima

Pyöräilyssä paremman turvallisuuden sekä itse pyöräilijälle että muille ajoreiteillä liikkuville takaa luonnollisesti myös se, ettei pyörän selkään nousta koskaan päihtyneenä. Päihtyneenä pyöräileminen nostaa merkittävästi onnettomuusriskiä, sillä päihtyneenä pyöräilevän kuljettajan huomiokyky kaventuu huomattavasti. Tämän seurauksena sekä pyörän hallinta että tarkkaavaisuus ympäristön suhteen heikentyvät, mikä edesauttaa erilaisten vaaratilanteiden syntymistä. Pyöräillen illanviettoon lähtevän mieltä voi askarruttaa, kuuluuko pyöräily promillerajalla säädetyn ajoneuvoilla ajamista koskevan lain piiriin. Suomen lakiin ei ole säädetty polkupyöräilyä koskevaa promillerajaa.

Päihtyneenä pyöräillessä voi syyllistyä liikennejuopumukseen

Polkupyöräilylle ei ole säädetty varsinaista promillerajaa, jota pyöräilijän tulisi noudattaa. Päihtyneenä pyöräillessä voi kuitenkin syyllistyä liikennejuopumukseen moottorittomalla ajoneuvolla. Liikennejuopumus moottorittomalla ajoneuvolla, kansanomaisesti ilmaistuna tankojuoppous, on rikos siinä tapauksessa, että pyöräilijä aiheuttaa vaaraa muille tiellä liikkujille.

Mitä päihtyneenä pyöräilemisestä voi seurata?

Liikennejuopumusta moottorittomalla ajoneuvolla koskevassa lainsäädännössä vaarantamismomentti voi täyttyä esimerkiksi jo siinä tapauksessa, että pyöräilijä törmää tiellä liikkuvaan jalankulkijaan. Käytännössä poliisi voi myös puuttua asiaan tilanteissa, joissa pyöräilijä on niin päihtynyt, ettei tämä pysy pyörällä pystyssä tai on selkeästi vaaraksi muulle liikenteelle. Mitä muita ikäviä seuraamuksia päihtyneenä pyöräilemisestä voi sitten seurata? Onnettomuudet, loukkaantumiset ja vaaratilanteet eivät ole suinkaan ainoita mahdollisia ei-toivottuja seuraamuksia, jos pyörän selkään noustaan päihtyneenä. Moottorittoman ajoneuvon kuljettaja voidaan nimittäin rikoslain mukaan tuomita sakkoon tai vaihtoehtoisesti vankeuteen enintään kolmeksi kuukaudeksi, mikäli hänen todetaan kuljettaneen ajoneuvoa alkoholin tai muun päihteen vaikutuksen alaisena ja aiheuttaneen konkreettista vaaraa. Tähän voi riittää jo esimerkiksi edellä mainittu jalankulkijaan törmääminen.

Pyöräily ja promilleraja

Polkupyöräilylle ei tällä hetkellä ole säädetty varsinaista promillerajaa Suomessa. Tästä huolimatta päihtyneenä pyöräilyyn voi liittyä rikosoikeudellinen vastuu, mikäli toiminta aiheuttaa vaaraa muille tienkäyttäjille. Sähköpotkulautailua ja muita kevyitä sähköajoneuvoja koskeva lainsäädäntö on muuttunut viime vuosina, mutta polkupyöräilyn osalta liikenneturvallisuuden kannalta tärkein lähtökohta on edelleen sama: pyörän selkään ei tule nousta päihtyneenä.

Vastuullinen pyöräilijä jättää päihtyneenä pyörän parkkiin

Polkupyörän selkään ei kannata koskaan nousta päihtyneenä, vaan sen sijaan on aina huomattavasti fiksumpaa jättää pyörä parkkiin ja liikkua määränpäähän kävellen, käyttää joukkoliikennettä, tilata taksi tai järjestää itselle jokin muu kyyti. Päihtyneenä ollessa vaihtoehtoja pyöräilylle on siis monia. Vaikka pyöräilylle ei olekaan säädetty varsinaista promillerajaa, vastuullinen pyöräilijä valitsee muun kulkutavan tilanteissa, joissa havaitsee olevansa päihtynyt. Näin toimimalla voimme sekä huolehtia omasta ja muiden tiellä liikkujien turvallisuudesta että edistää luottamusta liikenteessä.

Lue myös: